Opinpolku 14

FLUIDISAATIO 

Tässä opinpolussa leijutimme muovisia pieniä ¨herneitä¨, ja otimme tarvittavat tulokset ylös.

Raporttimme löydät täältä

OPINPOLKU 13

TÄRKKELYSPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN PERUNASTA JA BIOMUOVIN VALMISTAMINEN

Tässä opinpolussa pesimme noin puoli kiloa perunoita, kuivasimme ja raastoimme ne. Sitten lisäsimme sankoon 2 litraa vettä ja odotimme tunnin jotta tärkkelys valui sangon pohjalle. Sitten imimme letkulla suurimman osan vedestä pois ja kaadoimme loput pienempään astiaan ja annoimme tärkkelyksen laskeutua siinäkin vähän aikaa, jotta saamme loputkin vedet pois tärkkelyksen seasta. Tämän jälkeen laitoimme tärkkelyksen kuivumaan lämpökaappiin. Laskimme tärkkelyksen saantoprosentin seuraavasti:

tärkkelyksen paino / perunoiden paino * 100%

6,5 /408,9 g * 100%=1,5896

Opinpolku 3

Tässä opinpolussa murskasimme, seuloimme ja jauhatimme pyhäsalmen malmikiveä.

a) Hae blogiisi tiedot (oppikirjasta/internetistä) yksikköprosesseista Murskaus, Jauhatus, Seulonta, Liuotus ja Suodatus

Mitä näillä yksikköprosesseilla tarkoitetaan, millaisia laitteita käytetään teollisuudessa, millaisia tekijöitä on huomioitava kun käytetään kyseistä yksikköprosessia.

Murskaus: Materiaali murskataan pienempään raekokoon.

Jauhatus: Jauhatuksessa materiaali jauhetaan hienommaksi.

Seulonta: Seulonnassa hieno ja karkea materiaali erotetaan toisistaan seulomalla.

Liuotus: Liuotuksessa liuotetaan haluttu aine johonkin nesteeseen.

Suodatus: Flokkiutunut kiinteä aine erotetaan nesteestä suodatinpaperilla, koska kiinteä aine ei voi läpäistä suodatinpaperia, joten se jää siihen ja neste menee läpi.

Raporttimme löydät täältä.

Opinpolku 6

Selvitä oppikirjojen ja internetin avulla opinpolkuun liittyvien yksikköprosessien
toimintaa, käyttöä teollisuudessa sekä kyseisiin yksikköprosesseihin liittyviä 
laitteita.
Tässä opinpolussa sovellettavat yksikköprosessit ovat flokkulointi, selkeytys, 
ioninvaihto.

Flokkulointi: Flokkaus on erotusprosessin toinen vaihe, jossa veden sisältämät epäpuhtaudet kootaan suuremmiksi hiutaleiksi flokkausaineen avulla. Vedenkäsittelyssä käytettävät flokkausaineet ovat yleensä sähköisesti varattuja polymeerejä, joilla on erittäin suuri molekyylipaino. Flokkauksessa käytettävä polymeeri sitoo saostetut hiukkaset toisiinsa, jolloin muodostuu vieläkin suurempia hiutaleita.

Selkeytys: Selkeytyksessä erotetaan hiutaleet vedestä laskeuttamalla altaan pohjalle tai nostamalla ilmakuplilla veden pinnalle (flotaatio). Suomessa flotaatio on tavallisin lietteenerotustapa. Se sopii erityisen hyvin kevyen humusta ja levää sisältävien lietteiden erotukseen. Jonkin verran pienempään allaskokoon päästään lamelliselkeytyksellä.

Ioninvaihto: Ioninvaihto on prosessi, jossa liuoksessa olevat ionit, kationit tai anionit, vaihdetaan kiinteän matriisin sisältämiin anioneihin tai kationeihin. Ioninvaihdolla on sovellutuksia veden käsittelyssä, analyyttisessä kemiassa ja biotekniikassa.

Raporttimme löydät täältä

Opinpolku 7

Tässä opinpolussa uutimme pähkinää ja sykloheksaania.

a) Hae raporttiisi tietoa (oppikirjasta/internetistä) ykdikköprosessista uuttaminen

Mitä uuttamisella tarkoitetaan, mitkä tekijät vaikuttavat uuttamisen toimintaan, missä uuttoa käytetään teollisuudessa, millaisilla laitteilla teollisuudessa uutetaan?

Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen eristysmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella. Uuttaminen on yksi yksikköoperaatioista ja uuttaminen tapahtuu kahden toisiinsa liukenemattoman faasin välillä.

Raporttimme löydät täältä

Opinpolku 5

Tässä työssä valmistimme aspiriinia ja tarkistimme sen puhtauden.

a) Hae blogiisi tietoa (oppikirjasta/internetistä) yksikköprosesseista esteröinti, liuotus, kiteytys ja suodatus

Mitä kyseisillä yksikköprosesseilla tarkoitetaan, mitkä tekijät vaikuttavat näiden yksikköprosessien suorittamiseen, missä niitä käytetään teollisuudessa?

- Esteröinti: Esteriä tehdään karboksyylihapoista ja alkoholista. Karboksyylihappo reagoi alkoholin tai fenolin kanssa muodostaen esterin.

- Liuotus:  Tarkoittaa jonku aineen sekoittamista liuottimeen,eli aineeseen johon se liuottuu.

- Kiteytys: Tarkoittaa jonkun aineen saattamista kiteiseen muotoon.Kiteisellä muodolla tarkoitetaan tässä yhteydessä usein yksittäiskidettä,jossa kappaleen kaikki atomit tai molekyylit kuuluvat yhteen ainoaan kidehilaan.

- Suodatus: Suodatusta käytetään kemiassa erottamaan liuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan.Suodatus voidaan suorittta käyttämällä Büchnersuppiloa.







Raporttiimme pääset TÄSTÄ

Opinpolku 2

Tässä työssä määritimme vichy-veden pH-arvon ja sähkönjohtokyvyn ennen ja jälkeen tislauksen.



Raporttimme löydät täältä






tässä rakentamamme tislauslaitteisto


























Tässä titrasimme tislattua vichy-vettä

Hae blogiisi tietoa (oppikirjasta/internetistä) yksikköprosessista tislaus. Selvitä myös käsitteet liuoksen pH ja liuoksen sähkönjohtokyky

Mitä tislauksella tarkoitetaan, mihin se perustuu, mitkä tekijät vaikuttavat tislaustulokseen, millaisia tislaimia sovelletaan teollisuudessa? Mitä pH-arvo kertoo?Mitä sähkönjohtokyky kertoo ja mikä johtavuuteen vaikuttaa?

Tislauksella tarkoitetaan prosessia, jossa toisiinsa lienneet aineet erotetaan toisistaan.
Tislaus perustuu aineiden eri haihtuuvuuksiin.Tislaustulokseen vaikuttavia tekijöitä on mm. jäähdyttimen tislaus - ja tislekolvin puhtaus ja lämpötilan pitäminen samana koko prosessin ajan , myös jäähdyttimessä olevalla vedellä on osansa tislaustuloksessa.pH- arvo kertoo vetyionien aktiivisuudesta liuoksessa, vesilioksen happamuus ilmoitetaan pH- asteikolla.Sähkönjohtokyky kertoo paljonko jokin neste tai materiaali voi läpäistä sähköä.Sähkön johtavuuteen vaikuttaa se miten hyvin elektronit ja ionit voivat kulkea atomin sisällä.

Pohdintaa: Tämä työ oli hidas, koska tislaus kesti n. pari tuntia. Ei tislatun vichy-veden pH ja sähkönjohtokyky oli huomattavasti erilainen kuin tislatun vichyn. Tislauksen aikana oli riittävästi aikaa tehdä muut tarvittavat työhön liittyvät hommat.